Kategoria: Suomen halki

Evo edessä tänään! Lammin aamu valkeni kauniin, linnunlauluisen koivikon keskellä. Ah, niin levollista ja hiljaista… Päivän taipaleeni alkoi leppoisalla kävelyllä pikkutietä pitkin ja pääosin metsän siimeksessä. Niinpä äimistykseni oli kahta kauheampi, kun heti aamun ensimmäisten kävelykilometrien aikana kuului järjettömän kova…

Palasin Oittiin muutaman päivän jälkeen jatkamaan matkaa, kun kävi selväksi, että nilkan hiertymä ei vaivannut enää. Paremmat kuituteippaukset vain ihon suojaksi ja kevyemmät retkeilykengät jalkaan. Se oli siinä. Reittikin oli selvä: tietä pitkin kohti Lammia. Mutta mihin asti? Muistelin kesän…

Kun heräsin teltassani Kiljavannummella, jotain rapsahteli oranssin majoitteeni kattoon. Sade? Ei. Ihan kuin joku heittelisi jotain? Ei kai nyt sentään. Rapsahtelu jatkui harvakseltaan. Mitä ihmettä? Kun oli työntänyt sekä pääni että loppukropan ulos matalasta majastani, huomasin maassa siellä sun täällä…

Salmen ulkoilualue oli tosi mukava yöpaikka. Sain hyvät unet ”yksityisellä” leirintäalueellani suurella nurmikentällä järvenrantamaisemissa ja kokkasin keittimellä aamiaisen. Nuuksion Pohjoisen Portin kahvila-ravintola kun ei ollut avoinna vielä heräämiseni aikaan. En kuitenkaan voinut vastustaa tuoreen korvapuustin kutsua, joten astelin vielä ennen…

Saavuin Nummelaan bussilla, junailtuani ensin kotoa Jyväskylästä Helsinkiin. Sehän tässä pätkittäin reissua tehdessä on, että saan aina alkajaisiksi matkustaa edellisen retken päätepisteeseen, missä se nyt sattuukaan olemaan. Nummela toivotti minut tervetulleeksi reippaalla sadekuurolla, mutta onneksi pisarat vähenivät jo ensi kilometrien…

Koitti sunnuntaiaamu Lohjalla: läheisen kirkon kellot soivat, kun sonnustauduin matkaan ja heitin hyvästit mukavalle studiohuoneisto-majapaikalle ydinkeskustassa (kiitos Riitta!). Lohjan muut nähtävyydet saivat jäädä toiseen kertaan, vaikka kävelijällä ei kuuluisi kiire ollakaan; olin tullut ostaneeksi bussi- ja junapiletit kotia kohti etukäteen…

Aamuni Mustion linnassa alkoi kauniina; niin kauniina, että jo ennen aamiaista oli suorastaan pakko käydä pienellä kävelyllä linnan puistossa. Pysähdyin rannan huvimajalle tähyämään vastarannan Trycksbackan mäellä kohoavaa temppeliä ja kuuntelemaan linnunlaulua. Mustion linnan puiston puut ja kasvit olivat toki huhtikuun…

Suomen halki -retkieni toisen osan alkupiste oli Karjaa, mihin ihka ensimmäinen kolmen päivän kävelyretkeni oli joulukuun 2018 alussa päättynyt. Olin aikonut tehdä toisen kolmen päivän reissun jo aiemmin, mutta sisämajoitus sopivin välimatkoin onnistui haluamallani reitillä käytännössä vasta huhtikuun puolella. Karjaan…

Lappohja oli päiväkävelyni lähtöpiste, mutta minähän heräsin Hangossa? Ei hätää, sillä junat kulkevat. Niinpä nautin kaikessa rauhassa aamiaisen hotelli Bulevardissa, kuljeskelin hetken kaupungilla ja nousin sitten paikallisjunaan, josta jäin Lappohjan autiolle seisakkeelle. Taivaalta oli heittänyt jo vähän valkoistakin yöllä maahan.…

Aika aloittaa kävelyretkeilyni Suomen halki: olin saapunut Hankoon edellisenä iltana junalla Jyväskylästä, olihan lähtöpaikaksi Hankoniemi. Hankoniemi on myös jalan (tai kengän) muotoinen niemi. Kenkä on vanha nimimerkkini Jalkaisin-blogissa. Niinpä tuntui todella passelilta, että toistaiseksi pisimmäksi yhtenäiseksi Suomi-taipaleeksi aikomani kävelyretkeily aloituspaikka…